Itsehillintä ja omat rajat intro

Kokiessamme voimakkaita tunteita tunnemme tunteet koko keholla. Esimerkiksi pelästyneenä tai suututtaessa parasympaattinen hermosto aktivoituu, jolloin sydämen syke nopeutuu, hengitys tiheytyy ja hien eritys lisääntyy: keho on taistele tai pakene tilassa. Koska ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen olento, ei kehollinen kokemus ole irrallinen, vaan sosiaalisaation kautta opittu pelko- tai suuttumustila tuntuu myös mielen tasolla. Itsehillintä on tunteiden säätelyä, mutta myös kehollisten viestien lukemista ja niihin vastaamista itseä rauhoittamalla. Tunteiden säätelykyky monipuolistuu kehityksen edetessä ja se kehittyy koko elinkaaren ajan tunnetaitoja opettelemalla. Kaikki tunteet kuuluvat elämään ja ovat normaaleja, myös kielteiset tunteet kuten viha, suru ja huoli.

Puhetaidon kehittyessä lapsista tulee yhä taitavampia nimeämään tunteitaan ja ajatuksiaan, mikä auttaa heitä säätelemään tunnereaktioitaan. Tunteiden säätelyä voidaan opetella tunteista puhumalla. Tunnekieltä, eli omien tunnetilojen kuvailua käyttävät vanhemmat auttavat lapsiaan tunnistamaan tunnetiloja sekä näyttävät mallia tunteiden toimivasta käsittelystä tunteet sanoiksi pukemalla. Kielteisiä tunteita ilmaistessaan paljon tunnepuhetta aikuisilta kuulleet lapset eivät useinkaan turvaudu sopimattomaan käytökseen, vaan hillitsevät itsensä sisäisen puheensa avulla.

Sisäinen puhe tarkoittaa ajattelua tai asennoitumista, suhtautumistapaa omiin kykyihin tai ympäristön tarjoamaan tukeen. Sisäinen puhe voi olla joko negatiivista tai positiivista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kielteisen sisäisen puhetavan omaavat suuttuvat helpommin kuin ne, joilla sisäinen puhetapa on positiivinen. On hyvä opetella positiivista ja kannustavaa sisäistä puhetapaa, joka rauhoittaa ja auttaa hallitsemaan hankalia tilanteita. Mielen rauhoittamisen lisäksi on hyvä rauhoitella myös kehoa hengitystä tasaamalla ja lihaksia rentouttamalla. Myös oman voimalauseen keksiminen voi auttaa monimutkaisissa tilanteissa. Voimalauseen avulla usein niin mieli kuin kehokin rauhoittuu, erityisesti silloin kun lausetta mielessä toistaessa lauseeseen yhdistyy pyrkimys tasaiseen sisään- ja uloshengitykseen. Voimalause voi esimerkiksi olla: ”Harjoittelemalla minä vielä onnistun tässä.”, ”Minä selviän tästä.” tai ”Olen rohkea ja yritän vaikka vähän jännittääkin.”.

 Itsen suojaaminen (jämäkkyys)

On eri käsityksiä siitä kuinka lähelle päästämme meille vieraita tai jo tuttuja ihmisiä. Jokaisella on oikeus itsensä ja oman reviirinsä suojaamiseen sekä oikeus sanoa ei. Jämäkkä asenne auttaa itsen suojaamisessa, sillä jämäkkyys on keino pitää huolta omista tarpeistaan ja arvoistaan, samalla muut huomioon ottaen. Jämäkkyyttä voidaan kutsua omista rajoista huolehtimiseksi, itsen suojaamiseksi ja terveeksi itsekkyyden ydintekijäksi.

Itsen suojaamista ja oman tilan puolustamista on hyvä harjoitella turvallisen aikuisen kanssa, sillä vaikka ihmiset ovat sosiaalisia, niin jokaisella on oikeus omaan yksityisyyteensä ja oikeus sanoa ei silloin, on tunne siitä, että oman tilan rajaa ollaan ylittämässä.